Aurinkoihottuma, tunnetaan myös nimellä valoihottuma, on ihon yliherkkyysreaktio, joka johtuu auringon UV-säteilyn aiheuttamasta ärsytyksestä. Tämä vaiva voi ilmetä moninaisina oireina, kuten kutina, punoitus, turvotus, näppylät tai vesikellot. Erityisen yleinen on monimuotoinen valoihottuma, joka vaikuttaa noin 20 prosenttiin suomalaisista jossakin vaiheessa elämää. Tämän tyyppinen ihottuma ilmenee usein alkukesästä ja voi vaihdella lievästä rakkulointiin.
Monimuotoinen valoihottuma on yleisin valoihottuman muoto, joka esiintyy noin 20 prosentilla suomalaisista jossain elämänsä vaiheessa. Se alkaa yleensä nuorella aikuisiällä ja voi rauhoittua keski-iässä. Lapsetkin voivat kokea tämän ihottuman, erityisesti pojilla ja nuorilla miehillä se voi ilmetä keväällä korvanlehdissä tapahtuvana rakkulointina. Ihottuman oireet ovat moninaiset, kuten punoitus, turvotus, näppylät tai vesikellot. Ihottuma alkaa usein muutaman tunnin kuluttua auringon altistuksesta ja voi kestää parista päivästä jopa kahteen viikkoon. Monilla iho tottuu aurinkoon kesän mittaan, mutta joillekin ihottuma voi jatkua koko kesän.
Harvinaisempi valoihottuman muoto, jossa ihottuma reagoi nopeasti auringonvaloon. Valonokkosihottuma on ultraviolettisäteilyn ja joskus sinisen valon aiheuttama harvinainen sairaus. Se ilmenee kaikilla paljailla ihoalueilla, ja oireet alkavat jo muutaman minuutin kuluessa altistuksesta. Tyypillisiä oireita ovat kutiavat, punoittavat paukamat, jotka kehittyvät nopeasti auringonvalolle altistumisen jälkeen ja häviävät yleensä muutamassa tunnissa. Valonokkosihottuman hoitoon käytetään antihistamiineja, ja sen hoidossa voi olla tarpeen myös lääkärissä käynti. Toisin kuin monimuotoisessa valoihottumassa, valonokkosihottumassa iho ei yleensä karaistu auringonvalolle saman kesän aikana.
Valokosketusihottuma on toinen valoihottuman muoto, joka syntyy auringon UV-säteilyn ja tietyissä lääkkeissä tai kemikaaleissa olevien ainesosien yhteisvaikutuksesta. Tämän tyyppistä ihottumaa voivat aiheuttaa esimerkiksi hajusteet, aurinkosuojakemikaalit tai tulehduskipulääkevoiteet. Oireina ovat ihon punoitus ja kutina sekä tulehdusreaktio. Valolle herkistäviä lääkkeitä ovat muun muassa tietyt sydän- ja verenpainelääkkeet, psyykenlääkkeet, antibiootit, tulehduskipulääkkeet, syöpälääkkeet ja aknelääkkeet. Fytofotodermatiitti, joka johtuu auringon UV-säteilyn ja kasvien psoraleenien yhteisvaikutuksesta, kuuluu myös valokosketusihottumien ryhmään. Fytofotodermatiitti on yleinen kesäisin ja voi ilmetä esimerkiksi psoraleeneja sisältävien kasvien nesteen joutuessa iholle.
Aurinkoihottuman hoidossa käytetään kortisonivoiteita ja antihistamiineja. Lievässä tapauksessa hoito voidaan toteuttaa kotona, mutta vaikeammissa tapauksissa tarvitaan lääkärin apua. Ennaltaehkäisy on keskeistä, ja se sisältää aurinkorasvan käytön, keskipäivän auringon välttämisen ja suojaavan vaatetuksen käyttämisen. Fytofotodermatiitin hoitoon käytetään hydrokortisonivoiteita ja kosteita kääreitä.
Auringon ultraviolettisäteily aiheuttaa ihosoluissa DNA-vaurioita ja voi pahentaa joitakin ihosairauksia, kuten punahukkaa ja ruusufinniä. Suojautuminen UV-säteilyltä on tärkeää etenkin kesäisin, kun UV-indeksi on korkea. Suojautumisessa auttavat aurinkorasvat, päähineet ja välttäminen keskipäivän auringossa.