Ulko- ja sisäloiset

Koiran madotus

Koiran madot ovat Suomessa useimmiten suolinkaisia ja hakamatoja, heisimadot ovat harvinaisempia. Madot voivat sairastuttaa erityisesti pennut vakavasti. Koira oireilee usein ripulina ja yskänä ja pennun kasvu saattaa heikentyä. Useimmiten aikuisen koiran madotus tehdään ulostenäytteen tai riskiarvion perusteella. Erityisesti tiineet nartut, koiranpennut ja kennelissä asuvat koirat on tärkeää madottaa huolellisesti esimerkiksi Axilurilla.

Kissan madotus

Kissalla madot ovat yleensä suolinkaisia, mutta ulkoilevalla kissalla voi olla myös heisimatoja. Ne oireilevat laihtumisena ja ruuansulatuskanavan ongelmina, kuten oksenteluna ja ripulina. Madoista kärsivä pentu kasvaa yleensä huonosti, on laiha ja sen vatsa voi pullottaa. Kissalla voi olla myös hakamato, mutta se on harvinainen eikä usein haittaa kissaa.

Kissan madotuksen tarve riippuu kissan elintavoista. Aikuinen sisäkissa ei yleensä tarvitse säännöllistä madottamista, kun taas vapaana ulkoileva kissa on hyvä madottaa jopa kuukausittain. Oman kissan madotustarpeesta on hyvä kysäistä eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Erityisen tärkeää on huolehtia pentujen ja tiineiden kissojen madotuksesta. Esimerkiksi Drontal vet tehoaa kaikkiin merkittävimpiin kissojen sisäloisiin.

Ulkoloiset

Ulkoloiset, kuten punkit eli puutiaiset, kirput ja täit elävät lemmikin iholla ja turkissa aiheuttaen esimerkiksi kutinaa tai jopa ihotulehduksia. Punkkitartuntojen ehkäisemiseksi kannattaa lemmikeillä käyttää loishäätövalmisteita keväästä syksyyn.

Punkkien ja muiden ulkoloisten häätöön on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, kuten pantoja tai valeluliuoksia. Punkkien häätöön tarkoitetun valmisteen valinnassa kannattaa noudattaa tarkkuutta, jotta osaa valita juuri omalle lemmikille sopivan valmisteen. Mikäli punkki on päässyt kiinnittymään eläimeen, tulisi se irrottaa välittömästi esimerkiksi punkkikoukulla tai punkkilassolla.